Huomenna on jouluaatto ja alkaa Löysäpipoisten neulojien JyJu 2016 eli jouluyöstä juhannysyöhön- haaste, jonka ideana on neuloa joulun ja juhannuksen välissä 20 työtä joihin kuluu yli 50g lankaa. Jospa sieltä sitten putkahtaisi blogiin uusia töitä esiteltäväksi :)

Aloitin kaivelemalla sohvanpehmusteesta esiin superlonilevyn ja halkaisemalla sen keskeltä kahtia. Tämä siksi että pituus yksin ei riittänyt näin isoon petiin. Sitten leikkasin pussilakanasta sopivan soiron josta tuli superlonin uusi päällinen. Vanhasta pussilakanasta tämä oli näppärä tehdä, kun leikkasi sellaisesta reunasta jossa jo kolme sivua oli ommeltu kiinni. ei siis tarvinnut ommella ensin päällisiä muotoonsa.

Ja ei sitten muuta kuin tunkemaan superlonia kankaan sisään tiiviisti.

Kiinnitin superlonin kangaspussin sisään nuppineuloilla ennen ompelua. Ompelu tapahtui niin läheltä superlonin reunaa kuin mahdollista, tavoitteena saada päällikangas napakasti superlonin päälle. Lopputulos olikin ihan mukiinmenevä :

Seuraavaksi pohja:

Asettelin reunakasitaleen ympyräksi joka mallinsi pedin tulevaa kokoa ja muotoa, ja sitä apuna käyttäen leikkasin lakanasta seuraavaksi pyöreän, kaksinkertaisen osan.

Seuraavksi kiinnitin nuppineuloilla pohjan reunasoirosta yli jääneeseen kankaaseen taas mahdollisimman läheltä reunasoiroa. äärimmäisen hankala selittää eikä kuvastakaan saa selvää. osoitteessa http://nothinglikespring.blogspot.fi/2014/01/koiran-peti.html on todella hyvät kuvat ja selostukset tähän vaiheeseen. Itse tein kuitenkin melko lailla oman pään mukaan.  Voin kertoa, että tämän ompelu oli koko homman hikisin ja hankalin vaihe, kun yksi osa kääntää sinne ja toinen osa kääntää tänne. En edes katkaissut yhtään neulaa, ihme kyllä. kankaista jää jonkin verran yli, mutta tämä ylijäämä jää pedin sisäpuolelle tyynyn alle, joten siitä voi vain leikata suurimman ylijäämän pois ja jättää sikseen.

Nyt meillä on viittä vaille valmis peti, enää tarvitsee saada laita yhteen. Tämä voi onnistua parhaiten käsin ommellen, mutta meni tuo koneellakin.

Sitten enää pehmustetyyny, jonka tein yksinkertaisesti niin, että piirsin kaksinkertaiselle kankaalle pedin reunoja pitkin ääriviivat, leikkasin ja ompelin nurinpäin yhteen jättäenm aukon täytteille. Sitten käännetään pussukka oikein päin, täytteet sisään, täyttöreikä kiinni ja ei muuta kuin kovaa käyttöä :)

Viime viikot ovat menneet käsityörintamalla varsin blogin nimeä kuvaavissa merkeissä. Melkoista lankasirkusta on ollut, kun olen innostunut värjäyksestä.

Kaikki alkoi tästä:

Lankavalla (entinen Kauhavan Kangasaitta) on aina näin syksyisin Seinäjoen käsityömessujen aikaan messumarkkinat ja siinä yhteydessä poistopuoti. Tänä vuonna poistopuoti olikin varsin antoisa kuten kuvasta näkyy. Matkaan tarttui 10kg valkoista/vaaleaa villalankaa vyyhdeillä. Koko läjästä maksoin huimat 25 euroa. Käytännössä ilmaista siis kun kyseessä on todellakin villalanka eikä mikään keinokuitusekoite. Haisikin ihan lampaalta edelleen :)

Asioita tutkittuani päädyin kokeilemaan värjäystä elintarvikeväreillä. Ei muuta kuin lanka pienemmille vyyhdeille ja etikkaan likoon.

Sen jälkeen pääsinkin keittelemään ja sotkemaan väriliemillä:

Muutamia kokeiluja eri värivahvuuksilla ja väreillä ylipäätään on nyt tullut tehtyä, ja muutamia ihan onnistuneita värejäkin on tullut.

Kovasti yllättynyt olen ollut, miten hyvin tavallinen elintarvikeväri pysyy langassa. yhden liotuskokeilun olen tehnyt, jossa lanka lillui pesuaineliemessä kaksi tuntia. Väriä ei juurikaan lähtenyt, ei ainakaan sen enempää kuin kaupan langoistakaan.

Värjättyjä vyyhtejä kuivumassa:

Ja yhdet sukatkin olen jo ehtinyt itse värjätystä langasta kutomaan. Mukavan pirteäthän noista tuli, ja minun makuuni mukavan paksutkin.

Puikkoja hamstratessa alkoi tulla eteen ongelma: miten säilyttää puikkoja niin että ne pysyvät tallessa, järjestyksessä ja ehjänä. Säilytin puikkoja pitkään pahvirullasta tehdyssä putkilossa kunnes törmäsin innovaatioon nimeltä puikkorulla. Aivan mainio keksintö josta päätin toteuttaa oman version.

Kuvan oton jälkeen puikot ovat lisääntyneet melkein puolella, joten rulla tuli tarpeeseen ja on osoittautunut vallan näppäräksi kapistukseksi.

Monella tuntuu tämä kevätaika tekevän sen, että villalankaneuleet ei enää oikein innosta. Minulla on onneksi villasukat esillä ympäri vuoden. Inhoan sukkien pitämistä niin että jos vain on sellaiset kelit että ulkona tarkenee ilman sukkia, niin minähän olen ilman sukkia. Jos ei tarkene niin sitten laitetaan villasukat, koska ne on niin mukavat jalassa.

Jospa pian jotain valmistuisikin, kun tasaiseen tahtiin aina jotain näistä lukuisista töistä kuitenkin teen.. Sitä odotellessa

Lankana näissä 7 veljestä ja ohjekin löytyy Novitalta joko kevään 2010 lehdestä tai netistä osoitteesta http://www.novita.fi/cms.php?cms_cname=neulemallisivu&nlm_id=92374

Palmiko oli minulle pitkään asia, jonka kuvittelin olevan kamalan hankala, mutta sitten törmäsin Sylvi- neuletakin malliin. Sylvi oli vain niin ihana että sellainen on saatava ja ei se auttanut kuin perehtuä palmikoiden maailmaan. No selvisipä hyvin pian että turhaan olen itseäni niidenkin kanssa epäillyt. Varsin mukavia ovat tehdä. Nyt ei enää oikein meinaa tavalliset sukatkaan miellyttää kun ei ole mitään haastetta.